Liikenne- ja viestintäministeriö on kertonut julkisuudessa, että se luottaa Traficomin tiistaina 17.1.2023 julkaistun raportin tietoihin, joiden mukaan uusille lähijunaliikenteen reiteille ei olisi juurikaan käyttäjiä ja siksi junaliikenteen subventio olisi pääasiassa yli 90 %. Ministeriön aiemmin julkaisemat hyvät matkustajamäärätiedot eivät ole ministeriön mukaan luotettavia.
Suomen Lähijunat Oy ei näe aihetta muuttaa olemassa olevaan työmatkailuun perustuvaa laskelmaansa junaliikenteen käytöstä. Uudenkaupungin tapauksessa noin 0,5 miljoonaa vuotuista junamatkaa vastaa vain 5,5 % osuutta siitä työmatkojen määrästä, jotka radan vaikutusalueen asukkaat tekevät päivittäin nyt autolla tai busseilla.
– Pidämme omaa laskelmaamme matkamäärästä varovaisena. Työmatkat ovat vain noin kolmasosa tehdyistä matkoista. Todennäköisesti toteutuva kysyntä on siksi suurempi, mutta junissamme voi silloin tulla ahdasta, toteaa Lähijunat Oy:n liikenteen suunnittelusta vastaava Antero Alku.
Sellaista lähijunaliikennettä, jota Uudenkaupungin radalle on suunniteltu, ei ole Suomessa missään. Esimerkiksi Joensuussa ja Savonlinnassa ajetaan päivittäin 2–6 edestakaista junavuoroa vanhanaikaisilla kiskobusseilla. Näillä junilla ei voi matkustaa seutulipulla, niillä ei voi matkustaa siihen aikaan päivästä kuin haluaa, eikä niissä ole tiloja lastenvaunuille, polkupyörille eikä työskentelylle. Tällainen palvelu ei sovellu käytettäväksi nykyaikaisen lähijunapalvelun kysynnän laskentaan.
Lähijunat Oy käyttää laskelmissaan linja-autojen ja seutulippujen hintoja. Traficomin raportissa lipputulot ovat noin puolta pienemmät. Seutulippujärjestelmässä sama lippu käy juniin ja busseihin ja siten myös liityntäliikenteeseen. Erillisten lipunhintojen laskeminen ei ole perusteltua. Traficomin raportissa lasketaan lähijunan kustannuksiin myös konduktööri, joita lähijunissa ei ole.
– Mitätön matkustajamäärä, liian alhaiset lipputulot ja suuriksi lasketut kustannukset selittävät Traficomin raportin suuren subvention. Vaikka tämä olisikin tilanne nykyisessä ostoliikenteessä, se ei ole tilanne nykyaikaisessa lähijunaliikenteessä, arvioi Antero Alku.
– Konsultit ja virkamiehet eivät työskentele junaliikenteen tuotannossa, joten on ymmärrettävää, ettei heillä ole tietoja ja osaamista lähijunaliikenteen toteuttamisesta. Luotettavaa tietoa voi saada kysymällä neuvoja tai jopa tarjouksia junaliikenteen tuottajilta. Siksi Suomeen tulee saada toimivat ja avoimet junaliikenteen markkinat, sanoo Suomen Lähijunat Oy:n perustaja Pekka Möttö.